Pienet koulut haasteiden edessäLauantai 21.11.2015 klo 18.22 - Maaret Lommi Pienet koulut haasteiden edessä Kristillisdemokraatit äänestivät lakkauttamisen puolesta. Matkan varrella perusteluja on nähty ja kuultu puolesta ja vastaan. Tänään (21.11.) Kymen Sanomissa oli mielipidepalstalla kirjoitus otsikolla " Valta ja raha sanelivat Tiutisen koulun kohtalon". Minä en ajattele rahaa enkä valtaa. Minä mietin seuraavassa isojen ja pienten koulujen tilannetta opettajan ja koulun johtajan näkökulmasta: Jokaisen on ollut mahdollista kuulla jo uutislähetysten yhteydessä, kuinka suomalainen koulu on muutosten kourissa. Opetushallituksen linjaama uusi opetussuunnitelma, jota kunnissa parhaillaan työstetään, velvoittaa uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja oppisisältöjen jäsentämiseen ja käsittelemiseen. Nyt kouluun virtaa uusia asioita. Odotukset koulun kasvatus- ja opetustehtävää kohtaan kasvavat jatkuvasti. Yksilöllisempää opetusta vaaditaan ja tarvitaankin monestakin syystä. Tästä asetelmasta käsin tarkasteltuna iso koulu pärjää paremmin kuin ihan pieni. Pidän itse parhhaimpana noin 200-250 oppilaan koulua, kaksisarjaista koulua, jossa opettajilla olisi rinnakkaisluokan opettaja työparina. Työparit voisivat suunnitella yhdessä opetusta ja jakaa ajatuksiaan. He voisivat helposti muodostaa oppilaista erilaisia taitoryhmiä, jolloin esim matematiikassa nopeammin edistyvät voisivat saada opetusta omista lähtökohdistaan. Siis opetuksen eriyttäminen tulisi tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi. Työparin myötä myös ajatus oikeudenmukaisemmasta arvioinnista tulisi lähemmäs toteutumistaan, kun kaksi opettajaa miettisivät arviointia yhdessä. Uusien, kouluun virtaavien asioiden haltuunotto olisi paremmin mahdollista, jos koulussa olisi enemmän opettajia, siis enemmän osaamista ja potentiaalia. Esim. jatkuvasti etenevä ja uusiutuva tietotekniikka tuo mukanaan kouluille valtavia haasteita. Pienessä kyläkoulussa jokaisen opettajan on oltava mukana kaikessa, mitä koulussa tapahtuu. Se on pitkänpäälle raskasta ja uuvuttavaa. Suuremmassa koulussa voidaan vastuuttaa opettajatiimejä tai -pareja ottamaan haltuun uusia asioita ja kehittämään vanhoja opettajien omien vahvuuksien ja halujensa mukaan. Tällöin koulun toiminta kehittyy, mutta kaikkien ei tarvitse olla joka asiassa mukana. Koulun oppimisympäristön, opetustyön ja toimintatapojen kehittäminen ei ole vapaaehtoista. Siihen täytyy ryhtyä niin pienissä kuin suurissakin kouluissa. Kehittämiseen tarvitaan useita leveitä hartioita, aikaa, tahtoa ja osaamista, siis opettajien hartioita, opettajan aikaa, opettajan tahtoa ja opettajan osaamista. Voi opettajaa, voi pieniä kouluja! Maaret Lommi |
Avainsanat: koulut, opetussuunnitelma, kehittäminen, kunnallispolitiikka, Maaret, Lommi, Tiutinen |
Julkilausumat syyskokouksestaTorstai 3.12.2009 klo 9.21 - KD Kotkan paikallisosaston syyskokous NUORTEN HYVINVOINTI TOIMIVA PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen hyväksyminen oli tärkeää, jotta pahasti myöhässä olevat päiväkotien ja koulujen perusparannukset saadaan suoritettua. Selvitys luo yleiset raamit päiväkoti- ja kouluverkon muodostamiseen. Nyt alkava suunnittelu kenttätasolla on erityisen tärkeää. Kristillisdemokraattien (KD) Kotkan osasto pitää tärkeänä, että suunnitteluun otetaan henkilöstö heti mukaan ja päätöksiä tehdään järkevästi, kunkin toimipisteen tarpeet huomioiden. Näin saadaan aikaan toimivat tilat, joissa työskentelee motivoitunut henkilöstö, sopivan kokoiset lapsi- ja oppilasryhmät, kohtuullisen matkan päässä kodeista.
|
Avainsanat: julkilausuma, nuoret, koulu, päiväkoti |